Mieli vai keho – vai sekä että?

Erimielisyys juontaa juurensa kaukaa

Kenties yksi perustavammanlaatuisista kysymyksistä länsimaisessa kulttuuripiirissä on mielen ja kehon suhde. Toiset väittävät, että jo pelkkä erotus kehoon ja mieleen on keinotekoinen. Tällöin syyksi erotteluun saatetaan nähdä vaikkapa kreikkalaiset filosofit. Ylipäätään kysymys kehon ja mielen suhteesta on aina ollut ennen kaikkea filosofinen ongelma. Yksi äärimmäisyys on nähdä mieli täysin erillisenä kehosta, tietoisena olentona, jota kehon toiminnat lähinnä häiritsevät. Lähtökohtia toisenlaiseen ajatteluun taas voidaan hakea antiikin Roomasta. Siellä painopiste oli ennen kaikkea fyysisellä suorittamisella, ei niinkään puhtaan ajattelun avulla hankituilla kannuksilla.

Nykyihmisen näkökulmasta ainoa varma asia näyttäisi olevan se, että meillä ne molemmat on: sekä mieli että keho. Usein on väläytelty ajatusta siitä, kuinka mieliala vaikuttaa kehon toimintaan ja päinvastoin. Kaikkein uskaliaimmat uskovat jopa vakavien sairauksien – kuten syövän – olevan ainakin jossain määrin yhteydessä mielen hyvinvointiin.

Uusi tutkimus muistuttaa kehon hyvinvoinnin tärkeydestä

Turun, Tampereen ja Aalto-yliopiston tutkimus kehon ja tunteiden suhteesta näyttäisi vievän painopistettä yhä enemmän keholliseen suuntaan. Tutkimuksessa ajattelun toiminnot on jaettu viiteen eri ryhmään: kielteisiin tuntemuksiin, myönteisiin tuntemuksiin, ajatteluun, kehollisiin toimintoihin ja sairauden tuntoon. Yhteiseksi nimittäjiksi kaikille näille tietoisen toiminnan muodoille tutkijat ovat havainneet voimakkaat keholliset tuntemukset.

Syy-seuraus-suhdekin näyttäisi olevan selvä. “Tulokset osoittavat, että tietoiset kokemukset syntyvät kehosta saatavan palautteen avulla”, sanoo apulaisprofessori Lauri Nummenmaa. Toisin sanoen kehollinen tuntemus, jos ei edellä, niin ainakin on konkreettinen osa mielentoimintaamme. Tutkijat menevät jopa niin pitkälle, että sanovat koko ajattelutoimintamme, puhetta myöten, olevan mahdollisesti vain kehollisten tuntemusten jatketta.

Terveelliset elämäntavat johtavat positiiviseen ajatteluun

Kaikkihan me tämän tiedämme. Kun keho voi huonosti, alkaa mielikin voida huonosti. Ikävät asiat nousevat mieleen, jos kehomme toiminta ei ole optimaalista. Näistä lähtökohdista lieneekin entistä suurempi syy lähteä etsimään yleistä hyvinvointia nimenomaan kehollisista lähtökohdista käsin. Tämä tarkoittaa ennen kaikkea terveellisiä elintapoja, joihin kuuluvat yhtä lailla terveellinen ruokavalio, kuin myös liikunta. Näin on mahdollista saada kokonaisvaltainen hyvänolon tunne, joka puolestaan automaattisesti vaikuttaa ajattelutoimintaan. Positiivinen ajattelu yksinään on vain päälleliimattua hyvän olon pakottamista. Todellinen hyvä olo syntyy teoista ja elämäntavoista. Kun näihin panostetaan, muuttuvat ajatuksetkin positiivisemmiksi kuin itsestään

Leave a Reply

Your email address will not be published. Required fields are marked *