Joogan liikunnallisuus

Jooga on kulkenut pitkän tien Intian tuhansien vuosien takaisten mystikkojen hengellisistä harjoitteista nykypäivän liikuntasaleille. Samalla kun lajin painopiste on viime vuosikymmeninä siirtynyt uskonnollisesta viitekehyksestä fyysiseen hyvinvointiin, on myös eri alalajeja syntynyt kuin sieniä sateella.

Alunperin joogan painopiste oli paljolti meditaatiossa ja erilaisten hengitystekniikoiden hallinnoissa. Nykyisin sellaiset lajit kuin astangajooga ovat tuoneet lajiin vahvoja liikunnallisia elementtejä. Vaikka henkisiä asioitakaan ei ole kokonaan unohdettu – moni joogaaja kokee harrastuksen vaikuttavan positiivisesti henkiseen hyvinvointiinsa – ovat ne paljolti saaneet jäädä voimistelun kaltaisten fyysisten taivutusten jalkoihin.

Seuraavassa lyhyt katsaus kolmeen suosituimpaan joogan lajiin.

Astanga- ja voimajooga

Sana ‘astanga’ on peräisin Patanjalin joogasutrista, joissa sillä tarkoitetaan valaistumiseen johtavaa kahdeksanhaaraista polkua. Itse joogasutrat eivät puhuneet fyysisista asennoista juuri tuon taivaallista. Tästä huolimatta astangajooga on eräs fyysisesti haastavimmista joogan alalajeista.

Astanga kuuluu nk. vinyasa-tyyleihin, mikä tarkoittaa sitä, että asanat linkitetään toisiinsa liikesarjojen avulla. Näin harjoitus muodostuu hengityksen rytmittämästä jatkuvasta liikkeestä. Varsinaisiin asentoihin pysähdytään vain hetkeksi. Tärkeintä on liike.

Samaan sarjaan astangan kanssa kuuluu Yhdysvalloissa kehitetty voimajooga. Käytännössä voimajooga on länsimaistettu versio astangasta. Nimen vaihdoksen taustalla olivat kaupalliset syyt: ajateltiin että “power yoga” -nimellä laji saataisiin paremmin markkinoitua yhdysvaltalaiselle yleisölle. Oletus pitikin paikkansa. Sekä voimajooga että astanga ovat erittäin suosittuja maailmalla. Astanga on myös Suomessa se kenties kaikkein harrastetuin joogan muoto.

Iyengar-jooga

Maailmanlaajuisesti Iyengar-jooga saattaa olla kaikkein suosituin joogamuoto. Suomessa laji on tosin melko tuore tulokas ja sen voisi sanoa jääneen hieman astangan jalkoihin.

Yhteistä astangassa ja Iyengar-joogassa ovat itse asennot. Niistä on mahdollista löytää paljonkin yhteneväisyyksiä. Syynä saattaa olla sama taustahenkilö: Tirumalai Krishnamacharya toimi sekä astangan kehittäjän Pattabhi Joisin, että B.K.S. Iyengarin opettajana. Silti lajeissa on myös paljon eroavaisuuksia. Siinä missä astangassa asentoja käydään läpi tiukasti ohjatussa rytmissä – aina samassa järjestyksessä – keskitytään Iyengar-tunneilla ennen kaikkea jokaisen asennon mahdollisimman puhtaaseen suorittamiseen. Tunnit voivat myös poiketa paljonkin toisistaan, sillä mitään ennalta määrättyä kaavaa ei ole.

Kundalinijooga

Kundalinijooga sopii niille, jotka etsivät harjoituksestaan paitsi fyysistä terveyttä, myös henkisempiä arvoja. Asanoiden lisäksi kundalinijoogaan kuuluvat hengitysharjoitukset, mantrat, visualisaatioharjoitukset ja meditaatio.